Arkitanssia Lontoossa

Paljon on kolmessa kuukaudessa ehtinyt tapahtua! Alunperin oli tarkoitus, että työskentelen London Swing Dance Societyn toimistossa ja vedän yksin Lontoon ulkopuolella workshoppeja. Kun Simon Selmonin pari löysi kesällä vakituisen työpaikan, olikin työtä tanssin parissa tiedossa huomattavasti enemmän. Näin ollen valmennan Simon kanssa maanantai-iltaisin Intermediate ryhmää ennen iltatanssibileiden alkua (aina live-bändillä), tiistaisin Covent Gardenissa kolme ryhmää klo 19-22, torstaisin kahta ryhmää ennen levytanssien alkua Watfordissa ja lauantaisin kerran kuussa tunnin verran Chiswickissä ennen levytansseja. Tämän lisäksi järjestämme itse päivän mittaisia workshoppeja eri tansseissa viikonloppuisin ja käymme Lontoon ulkopuolella vierailevien valmentajien roolissa leireillä ja workshopeissa. Näin joulun alla varsinkin esiintymiset ovat vahvasti esillä: pienemmistä pippaloista isojen firmojen bileisiin; leirien cabaret-esiintymiset ja showt big bändien kanssa. Bändin kanssa esiintyminen tuo aina lisäjännitystä elämään, sillä meillä ei ole mahdollisuuksia treenata bändin kanssa ja kuitenkin asiakas useimmiten haluaa muuta kuin sosiaalitanssia. Näin ollen välillä onnistumme täysin nappiin ja joskus taas steppaamme etanan vauhdilla etenevään "Stompin' at the Savoy" -biisiin. Puitteissakin löytyy: useimmiten paremman luokan hotelleissa, joskus tavallisissa yökerhoissa ja tähän mennessä kertaalleen vanhanaikaisessa tolkuttoman suuressa kartanossa, joka oli uudistettu hotelli-kylpyläksi - siipiä läytyi joka ilmansuuntaan ja sisustuskin oli meikäläisen silmään varsin autenttinen. Esiintymisten ja valmennusten valmistelu vaatii treenaamista, tämän lisäksi pyrimme kehittämään omaakin tanssitaitoamme -> useimmiten päivä alkaa reippaasti treenisalilla n. 3h sessiolla :) On siita treenaamisesta varmaan jotain hyötyäkin ollut - voitimme UK Open Lindy Hop Championships -kisan marraskuussa. Nyt esitteissä seisoo "Finnish, UK, USA champion"

Tavallista eloa

Löysin vuokrahuoneen ihan London Swing Dance Societyn läheltä - huomattava etu, kun suurin osa lontoolaisista viettää muutaman tunnin päivässä tupaten täydessä metrossa. Rakas uusioperheeni on englantilais-italialainen… ei kaikkein hiljaisemmasta päästä tosiaankaan. Kuitenkin vanhemmat, kolme lasta ja kissa tuovat englantilaisen arkielämän tuntua ja kun huomioi olemattoman ajankäytön treenisalille ja toimistolle kävelemisessä olen ainakin tällä erää tyytyväinen järjestelyyn. Pankit - luku sinänsä. Täällä kaikki käyttävät shekkejä kun on vähänkin suuremmasta summasta kyse. Näin ollen palkka tulee shekkinä, jonka vien pankkiin ja sitten odottelen muutaman päivän että rahat lmestyvät tilille. Tilisiirto kyllä tunnetaan täälläkin, mutta vain suurimmat firmat käyttävät sitä. Tämä tuo luonnollisesti pientä viivettä eloon - Suomessakaan aikatauluni ei ollut väljä ja nyt mahdutan päivärytmiin erinäisiä pankkireissuja. Ravinnon puolelta saatan tähän mennessä lämpimästi suositella perienglantilaista Fish & Chips (kalaa ja ranskalaisia) viinietikan ja suolan kanssa, Ben & Jerry's jäätelöä: makuvaihtoehtoja löytyy varmaan parikymmentä mansikkajuustokakusta pähkinään - aiheuttaa ehdottomasti riippuvuutta, jota hillitsee ainoastaan tolkuton hinta (n. 39 mk/l); välipalaksi margariinilla, pähkinävoilla ja banaanilla päällystettyä voileipiä ja lukuisia ulkomaisia ravintoloita. Englantilainen sunnuntailounas voi hyvällä lykyllä olla maittava: paahtopaistia, vihanneksia ja 'pudding' (oikeastaan piirakan tapainen systeemi vanukkaan sijaan) ja jälkiruokavaihtoehtona 'Lemon merengue pie' (kilpailee ehdottomasti Ben & Jerry'sin kanssa).

Takaisin indexiin